Aitoa inklusiivisuutta

Kouluttamattomuuden kauhistelua, ala-arvoisia mielenterveyskommentteja ja voivottelua miten me köyhät olemme taatusti sivistymättömiä reppanoita. On äärimmäisen kuormittavaa seurata tiettyjä Facebook-ryhmiä. Jonkin verran näihin käsityksiin törmää kaikkialla, mutta salaliittoteoreetikkoja käsittelevissä ryhmissä kunnostaudutaan näissä oikein urakalla. Edelleen varsin sitkeässä elää se käsitys, että hyvätuloinen, korkeakoulutettu ja terve on automaattisesti sivistynyt, viisas ja järkevä - suorastaan yli-ihminen, joka ei missään tilanteessa voi altistua "rahvaiden" ilmiöille.

Se, että ihminen ei pysty vaikkapa hakemaan etuuksia ei edellenkään kerro mitään hänen sivistyksestään tai älystään. Se, että ihminen harrastaa sinun mielestäsi outoja asioita ei kerro hänen sivistyksestään tai älystään yhtään mitään.

Minä kuulun niihin, joka ei pysty useinkaan hakemaan etuuksia tai ei saa soitettua itselleen lääkäriaikaa. Tämä ei tee minusta tyhmää tai sivistymätöntä. Esimerkiksi ahdistus, epävakaus ja pakko-oireet eivät liity mitenkään älykkyyteen tai sivistykseen. Se, että sairauksieni oireet vaikeuttavat monia asioita ei myöskään tarkoita, ettäkö en voisi tehdä monia muita asioita. Eivätkä ne edelleenkään vaikuta älykkyyteeni tai sivistykseeni. Se, että en sairauksieni takia saanut hankittua sitä korkeakoulutusta ei vaikuta älykkyyteeni. Vuosituloni eivät muuta minua tyhmemmäksi tai viisaammaksi.

Todellisuudessa ihmisen lankeamista salaliittoteorioihin ei ratkaise koulutus tai varallisuus. Paljon merkityksellisempää on se nostaako itsensä muiden yläpuolelle. On helppoa ajatella, että vain me ei-korkeakoulutetut, mielenterveysongelmaiset köyhät olemme jallitettavia. Jo tälläisen jajottelun tehdessään ihminen nostaa itsensä. Vastoin yleistä uskomusta me ei-korkeakoulutetut mielenterveysongelmaiset köyhät emme ole samasta puusta veistettyjä. Tässä tulee jälleen esille hyvän ihmisen syndrooma. Kun ihminen ajattelee olevansa niin hyvä, että hän ei ikinä syyllistyisi ableismiin tai leimaamiseen omia toimintamalleja ei enää tarkastella kriittisesti. Nehän ovat vain ne kouluttamattomat ja sivistymättömät, jotka tällaiseen  sortuvat... Korkeakoulutettu, terve ja mahdollisesti jonkin verran tuloja omaava ei ole kuitenkaan ihmisyyden yläpuolella.

Ei ole ihme, että niin moni edelleen häpeää mielenterveysongelmia ja köyhyyttä. Ei ole ihme, että en ole koskaan nähnyt esimerkiksi kaltaistani poliitikkoa. Seuratessani keskustelua en ihmettele miksi. Toiseuttaminen on arkipäivää. Juuri kukaan ei edes puutu tällaiseen asiattomaan keskusteluun. Osittain siksi, että se nähdään vieläkin usein täysin normaalina ja asiallisena. Osittain ilmeisesti siksi, että reaktioita puuttumiseen pelätään. Yllätyin nimittäin miten moni kävikin tykkäyksellä komppaamassa, kun huomautin köyhien aliarvioimisesta.

Alkaa tuntua, että en kohta enää voi seurata muutamia Facebook-ryhmiä, joita sinänsä haluaisin seurata, mutta älkää käydä aika kuormittavaksi katsella jokaisessa postauksessa tätä samaa leimaamista ja ableismia.

Joku voi sanoa, että sehän on vain Facebook-ryhmä, mutta kun nämä asenteet ovat täällä joka päivä. Tällaiset ongelmat eivät ratkea sillä, että niihin suhtaudutaan "Eihän siellä ole pakko olla"-metaliteetilla. Tässä juuri syyllistytään siihen, että kaikilla ei pidäkään olla oikeutta toimia kaikkialla.

Jokainen meistä voi vaikuttaa yhteiskunnan ilmapiiriin ja siihen, miten mahdollista osallistuminen eri ihmisryhmille on. Sinun ei ole pakko tehdä kenellekään diagnooseja netissä, eikä laukoa näkemyksiäsi meidän köyhien, kouluttamattomien ja mielenterveysongelmaisten osaamattomuudesta ryhmissä ja postauksissa, jotka eivät hitto soikoon edes liity mitenkään köyhyyteen, koulutukseen tai mielenterveyteen. Rokote oman paremmuuden korostamiseen somessa löytyy meistä jokaisesta.